Paluu Lagosiin

Helmikuun toinen päivä, hiukan jälkeen puolen yön raahasimme tavaramme Esmeraldan avustamina tähän taloon Portugalin Lagosin vanhassa kaupungissa. Koneemme juuttui lumimyrskyyn Genevessä. Missasimme vaihdon Lissabonissa. Siitä seurasi yli 7 tunnin odotus lentokentällä. Me emme kyenneet etsimään muita vaihtoehtoja kuin taksin, mikä on aika arvokasta. Bussi ja junakin on, mutta oletimme ettei niin myöhään lähde mitään. En suosittele kahta vaihtoa.

Tämä näkymä on talomme katolta etelään. Merinäköalakin on ja pohjoisen kukkulat. Talo näyttää pienelle, mutta se  puhkaisee koko korttelin. Neliöitä on ruhtinaallisesti. Terasseja tai parvekkeita on viisi, makuuhuoneita kolme. 

Siniset kierreportaat johtavat kattoterassille. Muuri on osa vanhaa kaupunginmuuria, joka on ajalta ennen roomalaisia.  Ajan kaari näkyy täällä kauniisti.  Siinä yksi syy, miksi viihdymme täällä. Toki ilmasto on merkittävä tekijä. Sää on lähinnä Suomen toukokuuta.  

Täällä on usein päivällä lämpimämpää ulkona kuin sisällä talossa. Hätkäytti vilkaista mittaria. Olohuoneessa on 14-16° riippuen siitä palaako takassa tuli. Puut me raahaamme käsipelillä kaupasta. Talo on mäellä (koko kaupunki on yhtä mäkeä). Ei ole väärää lämpötilaa, on vain väärä pukeutuminen sanoi kampaajamme. Nyt on poikkeuksellisen kylmää täkäläisillekin. Ulkona auringossa paistuu mikäli ei tuule liikaa. Makuuhuone lämmitetään sähköpatterilla. Nyt olisi mukava omistaa sormikkaat.

Vuokraamme nyt yhdeksättä asuntoa Etelä-Euroopassa. Jokaisessa on ollut hyvin erilainen keittiö.  Emme ole lomalla vaan elämme tavallista arkeamme. Teemme ruuan itse alusta asti omassa keittiössämme. Kuljetamme aina matkalaukussa tämän keltaisen provencelaisen pöytäliinamme tunteaksemme olomme kotoiseksi. Talojen kerniliinat kääritään komeroon. Seinät on kaakeloitu portugalille tyypillisesti azul-laatoilla. Yläkaapit ovat naiselle kovin korkealla. Kaikki lattiat, portaat ja pöytätasot ovat kiveä.

Keittiö tuntuu omalle vasta toripäivän jälkeen. Tuhti sipuliletti seinälle, yrttejä, vihanneksia ja hedelmiä astioihin ja pullo hyvää viiniä inspiroimaan kokkia. Kotona on aloitettu keittiöremontti. Neuvottelemme puhelimessa mikäli on tarpeen. Ennen lähtöä oli huisketta kun remontin tilaukset ja suunitelmat laitettiin valmiiksi, keittiön tavarat pakattiin, talo muovitettiin ja talvipakolaisen varusteet laitettiin laukkuihin.

Meillä on kolmatta kertaa TV ja tällä kertaa valtava meidän makuumme ( 40 tuumaa tai enemmän ). Katsomme kaapelilta BBC´n tai CNN´n uutisia ja elokuvia. Kylminä iltoina se on hyvä. Nyt ei voi kiivetä kuuta katsomaan. Joka ilta on huolella, auringon laskiessa laskettava luukut ikkunoiden ja parvekkeen ovien eteen. Sama rituaali toisinpäin aamulla.

Puut ja nurmet kukkivat jo, mutta parasta kevättä saa näillä säillä odottaa vielä  viikkoja.  Enimmäkseen olemme kävelleet asioilla, vasta eilen ehdimme rantakävelylle pitkälle hiekkarannalle. Suomessa ajaisimme autolla ja yrittäisimme liukasta vältellen pieniä lenkkejä. Täällä kävellään 6-7 km helposti. Tänään sataa ensimmäistä kertaa päivällä. Nyt on urakoitu sisätöitä.

Kummankin hiukset olivat pitkään leikkausta vailla. Kaksi ja puoli tuntia otti muuttaa umpiblondi harmaaraitaiseksi. Blondi ei harmaannu vaan tummuu. Piti huijata luontoa. Ruotsalainen kampaajamme hoitaa koko suomalaisen yhteisön hiukset. Samaan hintaan saimme viimeiset uutiset.

Markku on pysynyt uskollisena tavalleen leikkauttaa tukkansa aina ulkomailla. 

Tältä näyttää uusi look tuoreen narsissikimpun kera. Meillä molemmilla on itsestään tummuvat silmälasit.  Kaikissa kuvissa täällä esiinnymme valitettavasti "aurinkolaseissa".

Markku hukkasi joulu-tammikuussa yli kymmenen kiloa. Kumpikin pyrkii pitämään tämän linjan.  Portugalin hyvät viinit taitavat jäädä hyllyyn tällä matkalla.

Hyvin kotiutumassa ja kuntoutumassa tähän kovin tuttuun kaupunkiin. Emme osta taloa. Emme muuta veropakolaisiksi ja palaamme Suomeen ennen kuin 10. lapsenlapsi syntyy.