lauantai 7. maaliskuuta 2015

Vita brevis, ars longa

 Viimevuotisessa blogissamme ylistimme Lagosin kaupungin ilmettä. Kaikkialla on upeita seinämaalauksia. Nyt havaitsimme koko joukon uusia teoksia. Maalauksia on niin paljon, että vain muutama mahtuu blogiin. Toivon näiden kuitenkin innoittavan kaupunkiympäristöä kehittäviä ihmisiä muuallakin.

Asuimme viime keväänä Rua da Atalialla. Tämä muuri on kotimme lähellä. Maalaus on niin pitkä ettei sitä saa yhteen kuvaan. Useimmat näistä seinämaalauksista ovat niin suuria ja kapeilla kaduilla.

Arvelimme jo viime vuonna sylttytehtaaksi tätä taloa, mutta emme koskaan menneet sisälle. LAC on aktiivisen luovuuden laboratorio. Kaupunkiin tulee taiteilijoita, jotka saavat työpajan tästä talosta. Residenssitaiteilijat jättävät jälkensä kaupunkiin. He maalaavat muurin tai seinän jossain. Kaupunki tukee tätä toimintaa.

Uusin löytämämme maalaus on tämä talon pääty rantabulevardilla. Huomaa myös parkkiruudut. Näitä on riemastuttava löytää. Miten piristävää olisi jos rakentamisessa pidettäisiin kiinni prosentti taiteelle periaatteesta.

LAC in talon ja poliisilaitoksen välissä on portti taiteilijoiden työskentelypihaan. "Kunnioita virhettä" on hyvä lause ja huvitti juuri tässä paikassa. Oikean puolinen seinä kuuluu poliisilaitokselle.

Rua da Atalayan portille oli tullut uusi maalaus. Aika hätkähdyttävä kapealla kadulla. Maalaukset näyttävät rapistuvan myös aika nopeasti. Luolamaalaukset ovat kestäneet 10 000 vuotta ja enemmänkin. Nyt kaikki on nopeaa, tuhokin. Tuskin pysyvyyteen edes pyritään. Taiteen on aina oltava ajassa.

Kävelimme LACin taloon sisälle. Siellä oli ollut residenssitaiteilijoiden näyttely ja yhä työt seinillä. Poimimme muutamia kameralla vaikka emme tiedä taiteilijoiden nimiä. Toivon voivani lisätä ne kun ehdimme tutustumaan tähän joukkoon. Tämä oli maalattu turkikselle. 


Tämä työ jatkui kolmelle seinälle. Valitettavasti sain ruutuun vain osan. Pieni huone, suuri teos.

Taiteilijatalon sisäpihalla oli muuri maalattu molemmin puolin. Kaikkialla oli niin vaikuttavia töitä, että suosittelen kävijää vain puikahtamaan sisään oli näyttely auki tai ei. Rokkibändi harjoitteli kun me menimme sisään.

Näyttely energisoi. Muistin kuuluvani joukkoon. Ehkä minäkin jätän kädenjälkeni kaupunkiin. Kaikkia kaupungissa vierailevia taiteilijoita kutsutaan osallistumaan.

Alikulkutunneliin on maalattu tämä koskettava teos.

Partioliikkeen perustaja näyttää olevan kotoisin täältä ja sekin on maalattu näkyviin.
Elämä eittämättä on lyhyt, mutta se voi olla hauska. Sain joululahjaksi tiskirätin jossa luki: Life without art is just eh! Olen samaa mieltä. Valmistaudumme juuri lähtemään Barricada nimisen ravintolan fado iltaan. Nauttikaa elämästä. Taide kestää.

Sinikka ja Markku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti